Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on marraskuu, 2017.

Reippailua, kun ei huvita, niin etsi jotain uutta

Kuva
~ Kati, Hatka ~
Ihastuttavaa miten energisiä television ja youtuben liikuntaihmeet jaksavat olla... Itse olen tykästynyt Adrienen Youtube kanavaan "Yoga with Adriene". Välitön ihminen, hauska, kaunis ja kun väsyttää, niin väsyttää ja se näkyy :) Silloin joogagin on enemmän palauttavaa ja venyttelevää treeniä.
Eräänä kauniina syksyn päivänä olin jälleen kerran koirien kanssa lenkillä. Fiilikseni oli: "Aina tätä samaa p..kaa, samat lenkit, samat kadut ja samat kulmat..." Välillä onkin suorastaan tarpeellista rikkoa kaavaa ja olla vähemmän "arkirobotti". Yleensä läheltä löytyy maastoa, jota et ole vielä tutkinut tai paikka, jossa et ole käynyt pitkään aikaan.
Esimerkiksi Jämsänkoskella voit ajaa osoitteeseen Latutie 26 ja nauttia hiihtokeskuksen poluista, joita pystyy risteilemään pidemmänkin tovin. Polulta pääsee myös Koskenpääntielle, jonka viertä pääsee Oinaalanrannan ja Mäkihyppyreiden väliin sekä takaisin, jos haluat palata autolle Oinaslammen ohi. Hiih…

Sataa, märkää, kastuu

Kuva
~ Kati, Hatka ~


On tullut tesattua omia sekä vaatteiden rajoja. Olen todennut, että on monta tapaa kokea olevansa hiukan kastunut, märkä tai läpimärkä... Tuntemus ei aina haittaa jos on lämmin olo ja märkä vaate ei tartu raajoihin kiinni liikkuessa.
Miellyttävintä on kastua kesällä, juurikin siitä syystä, että yleensä on kuitenkin aina lämmintä ja mukavaa. Eniten kastuminen ketuttaa syksyllä, jos se on aivan turhaa ja johtuu omasta virhearviosta, jonka huomaa vasta kohteessa. Kohdehan saattaa aiheuttaa sen, että varta vasten joutuu kotiin lähtemään syystä että... On märkä. Sehän se harmittaa :)
Esimerkkejä liikkeestä (Ei siis tilanteesta, jossa törrötetään paikoillaan, vaan tilanteesta, jossa liikutaan esimerkiksi metsässä ja välillä ihan hyvälläkin nopeudella, maaston välillä rasittaessa vielä lisää):
OTP housu paljaalla iholla, kesä: Edelleen ihan mukava tuntuma, koska kangas tuntuu lämpimältä ja kuivuu mukavasti päällä. Kelistä riippuen housu saattaa kuivata iholla ja kesäisessä sää…

Kellokallio ja Tuuralammi Jämsänkoskella, tähystä lintuja

Kuva
~ Kati, Hatka ~
Joen varrella Jämsänkoskella on pätkä kävelytietä, jonka varrella on kaksi laituria ja yksi näköalatasanne. Paikka on nimeltään Kellokallio. Usein paikalla näkee onkijoita :) Parkkipaikan vierellä on myös grillikatos: Omat puut mukaan jos tekee mieli makkaraa. Parkkipaikkaa vastapäätä on vanha junankääntöpaikka ja rannan kävelytien keskivaiheilla on Tuuralammin linnuntähystyspaikka: Kiikarit mukaan. Lyhyt, mutta idyllinen pätkä kävellä ja katsella. Paikalle pääsee helposti autolla ja kohde on mielenkiintoinen sekä sopivan pituinen pienillekin alle kouluikäisille lapsille.

Jos haluat reitistä pidemmän kävelylenkin, niin jätä auto Ilveslinnalle. Kävele tehtaan ohi Jämsää kohti ja ylitä tie tehtaan jälkeen, siirryt Lastaajantielle. Lähde kävelemään vasemmalle hiekkatietä pitkin, poispäin tehtaasta. Ohitat vanhan myllyn (keltainen puurakennus) ja ylität junaradan. Tämän jälkeen saavut jo kohta Kellokallion veneenlaskupaikalle, josta näet jo kävelytien, joka vie joenrantaan…

Upea luonnonsuojelualue Hopsussa Jämsänkoskella

Kuva
~ Kati, Hatka ~
Auto parkkiin tien viereen ja menoksi. Lasku alas oli jyrkkä ja liukas sillä oli satanut vettä jo useamman päivän. Olin nähnyt maastokarttasovelluksesta, että Hopsussa Jämsänkoskella on luonnonsuojelualue Salakkaojan ympärillä ja sen lähellä molemmin puolin. Heräsi heti kysymys, että miksi? Joku teoreettisempi henkilö olisi varmaankin lukenut asiasta ensin. Minä heitin takin niskaani ja lähdin katsomaan.
Pätkäsin videoon alle vain lyhyesti alkuun jyrkästä menostani alaspäin. Tätä katsellessani tuli mieleeni, että minä todellakin otan kirjaimellisesti ja konkreettisesti aina hatkat välillä: Ota Hatkat. Otan, otan... Olisi pitänyt nimetä nämä ulkoilujutut sarjaksi nimellä "Ota Hatkat". Laitetaan se pohdintaan.
Päälläni oli tekninen t-paita, ohut tuulikuori Windrunnner, Patriot Heavy Fleece takki, Fleece Watch cap pipo päässä ja OTP- housut, ja ei kun menoksi. Alinna oli varmuuden vuoksi teknisen alusasun housut sillä en tiennyt määränpäätä. Mikä maasto, tuleek…

Köllinviitaa etsimässä Koskenpäällä

Kuva
~ Kati, Hatka ~

Köllinviidan alkupää on kohdassa Loppulantie 110, Koskenpää. Auton pystyy jättämään tien viereen, mutta mitään parkkipaikkaa ei ainakaan enää ole. Köllinviidan ulkoilureitti on ollut vanha asiointireitti ja mielikuvaksi jäi, että kyseessä on ollut metsätie. Alkupään kyltissä olevaa karttaa katsoessa näyttää siltä, että reitti olisi kulkenut enemmän metsässäkin. Olisiko joku siirtänyt kylttejä ja samalla siis reittiäkin, jotta siitä säilyisi jotain? Itse kyltit ovat edelleen hyväkuntoisia, mutta niiden varret ovat alkaneet kulua. Pari kylttiä oli jäänyt metsäkoneenkin alle, mm. ilmeisesti kaskeamisesta kertova kyltti.
Olin liikkeellä lokakuun 7. ja 8.pvä. Ensimmäistä kertaa kävin Köllinviidassa viikkoa aiemmin autolla ja jäi kaivelemaan, kun ei tuota reitin alkupäätä löytynyt. Tampinkierrokselta lasten kanssa palatessani päätin ajaa Loppulantietä toiseen suuntaan ohiajaessani. Huomasinkin reitin alkupään kyltit tien varressa ja palasin vielä samana päivänä paikan päälle…